Ei kannata! that’s all folks! See you next time! Okei okei! Ehkäpä nyt kuitenkin muutama rivi pitää kirjoittaa.
Sattumasähkö eli siis tuulella ja auringolla tuotettu sähkö. Lienee helppo arvata, että tätä nimitystä käyttävät vihreän energian vastustajat. Tämän kirjoituksen idea lähti, kun kävin uuden suomen puheenvuoron blogeja lukemassa ja siellä oli useita kirjoittajia suunnilleen hyperventiloimassa, koska tuulivoima ei ole pariin päivään tuottanut oikeastaan mitään ja tuotanto on käynyt jopa pakkasen puolella. Mitä tämä on aiheuttanut? Sähkönhinnan nousua, eipä oikeastaan muuta.
On aivan totta, että tuulivoima ja aurinkoenergia eivät tuota energiaa samalla tavalla ”nappia painamalla” kuin vaikkapa hiilivoimala tai vesivoima, mutta se ei tarkoita sitä, että tuulivoima olisi hyödytöntä ja järjestelmän kannalta huono tai jopa vaarallinen vaihtoehto. Se on sitä, jos verkossa on vain ja ainoastaan tuuli/aurinkovoimaa. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole tulossa, eikä kukaan ole sitä myöskään ehdottanut. Teoriassa verkko voisi pyöriä pelkällä tuuli/aurinkoenergialla ja varastoinnilla, mutta käytännössä se on kaukana kaukana tulevaisuudessa, jos se on edes mahdollista oikeassa elämässä.
Kuinka kaukana sitten ollaan oltu ongelmista tässä viime viikkoina? Melko kaukana. Kun tuulivoiman tuotanto oli 23.1.2026 iltapäivästä noin kahden aikaan miinuksella vajaan 20MW, reilun 10MW oli kokonaistuotanto noin 10 600MW ja kokonaiskulutus pyöreästi 13 000MW. Tuonnilla siis katettiin noin 2 400MW. Rajasiirto kapasiteetista oli siis käytössä reilu puolet. (Lähde fingrid) Suomen verkon isoin tuotantolaitos eli OL3 olisi voinut pudota pois verkosta ja tuotannon puuttuminen oltaisiin teoriassa voitu kattaa pelkällä tuonnilla. Käytännössä näin ei kuitenkaa olisi tapahtunut vaan OL3 järjestelmäsuoja olisi pudottanut kulutusta 0,5s aikana niin, että tuotantovajaus rajautuu 1 300MW lukemaan. Samaan aikaan taajuusohjattu häiriökapasiteetti olisi mennyt automaattisesti päälle ja tarvittaessa oltaisiin käynnistetty muutakin varakapasiteettiä ja/tai kysyntäjoustoa. Periaatteessa järjestelmäsuojaa lukuunottamatta häiriötoiminta on hyvin samanlaista riippumatta mikä laitos tippuu verkosta. Häiriö voi olla myös toiseen suuntaan. esimerkiksi rajasiirtolinjan tippumien pois käytöstä vientitilanteessa aiheuttaa sen, että tuotantoa pitää saada nopeasti alas tai kulutusta nopeasti ylös verkon tasapainoon saamiseksi.
Oltaisiinko tuo kulutus voitu kattaa kokonaan kotimaisella tuotannolla 23.1.? Fingridin talven ennusteen perusteella noin tyynenä päivänä ei, mutta tarvettakaan sille ei ole tuonnin ansiosta. Eikä myöskään tuulta oltaisi tarvittu kovinkaan paljon, jotta kulutus olisi ollut mahdollista kattaa kokonaan kotimaisella tuotannolla.
Oltaisiinko sitten oltu ongelmissa, jos vaikka 8.1. Suomen sähkönkuluksen ennätys hetkellä, 15 279MW, vaikkapa joku ydinvoimala olisi pudonnut pois verkosta? Totta kai oltaisiin oltu, mutta mitä sillä on tuulivoiman kanssa tekemistä? Kotimainen kulutusennätyksen aikaan tuotanto oli noin 13 600MW, josta tuulivoima noin 5 300MW ja sähkönhinta varsin maltillinen 6,7sent/kWh.
Mitä olisi tapahtunut, jos tuolloin ei olisikaan tuullut? Sähkönhinta olisi ollut merkittävästi korkeampi ja esimerkiksi kaukolämmön sähkökattilat eivät olisi olleet päällä toisin sanoen kulutusjousto olisi vähentänyt tarvetta sähkölle ja kulutusennätystä ei olisi tullut.
Itseasiassa kulutusennätys lienee tullut melko pitkälti juuri sen takia, että oli kylmää ja tuuli. Riittävä tuuli piti sähkönhinnan alhaisena, joka taas aiheutti sen, että kulutus (ja myös tuotanto) oli korkeaa, koska esimerkiksi juuri aiemmin mainitut kaukolämmön sähkökattilat olivat käytössä. Vahvasti veikkaan, että seuraavat kulutusennätykset tehdään samanlaisissa olosuhteissa, kylmää, tuulee ja sähkönhinta on kohtuullinen. Kylmyys ja tuuli vaikuttavat molemmat melko voimakkaastikin sähkönhintaan.
Voiko pitkä kylmä ja tuuleton kausi aiheuttaa ongelmia sähkön kanssa? Voi, mutta tämä on taas niitä ongelmia, jotka ovat tiedossa ja joihin on varauduttu. Varauduttu miten? Esimerkiksi gasp! suunnittelemalla kiertävät sähkökatkot! Kiertäviä katkoja tosin tuskin tarvitaan ilman jotain muutakin ongelmaa verkossa ja jälleen kerran, onko se joku muu ongelma verkossa tuulivoiman syy?
Mistä päästäänkin sitten tuuli/aurinkoenergian aitoon ongelmaan, kannibalisaatioon. Molempien tuotantotapojen määrät ovat kasvaneet niin isoiksi, että ne vaikuttavat merkittävästi sähkönhintaan. Jos tuulee paljon sähkö on halpaa, jos kesällä vähäisen kulutuksen aikaan paistaa aurinko kunnolla, sähkö on halpaa. Tämä vie tuottoja kaikilta tuottajilta, muiltakin kuin tuuli/aurinkovoiman tuottajilta.
Tuulivoimalaitoksia ei ehkä tule lisää sen takia, että niitä on jo nyt ”liikaa” kulutukseen nähden. Jos kulutus nousee, tulee tuulimyllyjäkin lisää. Tämä on perinteinen muna vai kana ongelma. Tulevatko isot kuluttajat Suomeen sen takia, että täällä on paljon puhdasta sähköntuotantoa vai tuleeko tänne paljon puhdasta tuotantoa, koska täällä on paljon kulutusta, joka suostuu maksamaan puhtaasta sähköstä.
Mielenkiintoisesti negatiivinen sähkönpörssihinta ei kuitenkaan automaattisesti merkitse, että voimalaitokset välttämättä tekisivät tappiota. Tuuli/aurinko energiasta maksetaan alkuperämaksuja ja ne pitävät laitokset kannattavina vaikka pörssihinta olisikin negatiivinen. Tuottajat voivat myös myydä sähköä suoraan (isolle) kuluttajalle kiinteään hintaan pörssin ohi.
Millä sitten pidetään sähköverkko ja sähkönhinta kurissa? Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta vaan monia. Vastaus on sekä tuotannon, että kulutuksen puolella tai molempien eli siis varastoinnin puolella. On ihan hyvä olla olemassa tuotantoa, joka voidaan käynnistää tyyninä hetkinä. Ei kuitenkaan ole millään tasolla järkevää tehdä sitä niin paljon, että kaikki tuulivoima voidaan korvata sillä. On järkevää, että kulutus voi joustaa tuotannon mukaan, mutta kulutus ei voi joustaa nollaan tai edes kovin lähelle sitä. Ei ole myöskään järkevää rakentaa niin isoja sähkövarastoja, joilla voi korvata hetkellisesti koko tuulitotuotannon. Vastaus ”riippuu mistä roikkuu” kuvaa tilannetta varsin hyvin. Jonkun toisen ratkaisun lisääminen vähentää jonkun toisen tarvetta ja lisää jonkun toisen. Jossain tuotanto ja kulutus tilanteessa tämä ratkaisu laskee hintaa ja toisessa tilanteessa sama ratkaisu onkin kalliimpi.
Jos leikin hetken ennustajaa, mitä minun ei kannattaisi tehdä niin sanoisin, että sähkönkäyttö lisääntyy ja kulutusjoustojen merkitys kasvaa. Esimerkiksi kaukolämmön sähkökattiloita tulee melkoisella varmuudella lisää enkä myöskään yllättyisi, jos Vantaan varannon tapaisia isoja lämmön kausivarastoja tulisi enemmänkin. Sähköautojen lataukseen tulee varmasti myös jotain, jolla ne kannattaa ladata yö aikaan siis muutakin kuin pelkällä pörssisähkön hinnallla ohjausta. Ihan normaali kuluttajakin voi olla mukana joustoissa. Jo nyt on myynnissä kotiakkuja, joilla voi omaa kulutusta ”siirtää” ajankohtaan, joka on verkon ja sähkönhinnan kannalta parempi. Kotiakut voivat toimia myös verkon tasapainottajina myymällä verkkoon tarvittaessa energiaa. Mielenkiintoinen, mutta vähän puhuttu idea on myös ”termostaatti akku”. Periaatteessa nykyaikaista hyvin eristettyä taloa voi käyttää jossain määrin ihan siltään kulutusjoustoon jopa suoralla sähkölämmityksellä. Esimerkiksi homeassistantilla on varsin helppoa säätää talon lämpötilaa sähkönhinnan mukaan. Mitä halvempi hinta, sen korkeammalle termostaatti menee ja päin vastoin. Halvan hinnan aikaan taloon varastoidaan lämpöä ja kalliin hinnan aikaan se sitten käytetään. Periaatteessa energiaa ei kulu näin yhtään vähempää, mutta sen kulutus siirtyy verkon ja hinnan kannalta parempaan aikaan. Teoriassa tämmöisen ohjauksen voi tehdä myös keskitetysti sähköntuottajan tai verkon puolelta.
Se mikä minulle ei ole selvinnyt on se, että miksi uuden suomen puheenvuoron sattumasähköstä puhujat pelkäävät tuulienergiaa? Ehkä heille kaiken tuotannon pitäisi olla 100% varmaa ja kotimaista. Kumpikaan ei ole mahdollista taloudellisesti tässä maailmassa. Lieneeköhän puoluekannalla merkitystä? Tiedän ainakin parin kirjoittajan olevan nykyisiä tai entisiä perusja ja väitän, että yksi kokoomuslainen kirjoittaja viihtyisi paljon paremmin persujen riveissä.
En ole sähkömarkkinoiden tai puhtaan energian asiantuntija vaan olen lueskellut omaksi iloksi näistä asioista ja nyt innostuin kirjoittamaankin näistä. Eikä vastaus otsikon kysymykseen ole muuttunut tässä kirjoittamisen ja lukemisen aikana mihinkään ”sattumasähköä” ei kannata, eikä tarvitse pelätä, mutta huomioon se pitää ottaa.
