Aihearkisto: testi

ESP8266 moduli

Tällä kertaa käsissä pikkuruinen ja edullinen WLAN-moduli ESP8266.  Kuvassa on myös nRF24L01(+)-moduli josta juttua tuonnempana, kunhan ehdin testata sitä. ESP8266 on tuhottoman suosittu, siitä löytyy juttua vaikka kuinka paljon netistä, mutta lisätään silti pätkä.

ESP8266 & nRF24L01(+)
Vasemmalla ESP8266 ja oikealla nRF24L01(+)

Modulilla on yllättävän pitkä toiminta säde. Hiukan avustettuna jopa reilu neljä kilometriä! (mm. CNLohr youtubessa on tehnyt videon asiasta) Todellinen ja käyttökelpoinen etäisyys on kuitenkin huomattavasti lyhyempi, en ole kuitenkaan itse sitä mitenkään testannut. Luultavasti modulin omalla antennilla ei kovin kummoisia etäisyyksiä saa aikaiseksi.

Moduli toimii 3.3v jännitteellä ja vaikka joissain paikoissa sanotaan, että sen datapinnit sietävät 5v volttia, päätin kuitenkin olla IMG_20150216_133915kokeilematta asiaa. Moduuli ei ole erityisemmän koekytkentälevy ystävällinen, joten tein adapterin sitä varten.  ESP8266_V091

Kuvassa on pinni järjestys.GND maahan ja Vcc 3.3volttiin. CH_PD pitää myös olla 3.3voltissa. RX ja TX vastaaviin pinneihin USB to serial adapteriin. Käytin arduino IDEä terminaali ohjelmana.

 

esp8266 ap
WLAN verkon teko ESP8266 modulilla. Näillä asetuksilla mitään verkolla ei voi tehdä, mutta siihen voi liittyä.

Modulia ohjataan AT-komennoilla (Vanhat parrat muistavat  AT-komennot modeemien aikakaudelta).  Kuvissa on kaksi eri versiota yhteydestä toisessa tehdään WLAN, johon voi kytkeytyä, mutta jossa ei viellä tuossa vaiheessa voinut tehdä mitään muuta.

 

 

Toisessa kuvssa liitytään omaan WLANiin ja  haetaan serveriltä tiedosto. Itse yhteyden muodostusta kuvassa ei ole, mutta listaan komennot tähän.

 

Siirrytään ”station” moodiin, jolla päästään liittymään WLANiin.

AT+CWMODE=1

Seuraavaksi liitytään WLANiin

AT+CWJAP="ssid","password"
esp8266 get test
Tiedoston haku ESP8266 moduulilla.

IP numeron voi halutessaan tarkistaa komennolla

AT+CIFSR

Jatko on kuvattu kuvassa. Haettu tiedosto sisältää vain ”Success!!!”.  Ennen tiedoston sisältöä kerrotaan kuinka paljon tietoa on tulossa. Tässä tapauksessa ”+IPD,10: ” tarkoittaa, että tulossa on 10 merkkiä.

Käytin Vaasan Haclabin ohjeita yhteyden tekemisessä. Selvillä on vasta ihan perusasiat tästä modulista ja sen mahdollisuuksista.

 

Pieniä ideoita on mielessä, esimerkiksi tuon sarastevalon muuttamista webin puolelta ohjattavaksi, mutta mitään varmaa ei viellä ole mielessä.

 

 

http://wiki.iteadstudio.com/ESP8266_Serial_WIFI_Module

https://nurdspace.nl/ESP8266

http://www.esp8266.com

https://github.com/nodemcu

http://www.electrodragon.com/w/ESP8266

MP1405 5V 1A Litium-akkulaturi (&melkein sinistä savua)

Kuvassa on negatiivisella puollela oleva abiko liitin (plussa puolelta leikelty jo pois tässä vaiheessa.

Köyhän ei näköjään todellakaan kannata ostaa halpaaa. Vain hyvä tuuri ja (terve) epäluulo Kiinasta tilattuihin tuotteisiin pelasti räjähtäneeltä/ylikuumenneelta/palaneelta litiuim-ioni kennolta.  Kuvassa näkyy paristokotelon kytkentä negatiiviselta puolelta ja samanlainen abiko-liitin oli myös positiivisessa päässä. Äkkiä ajatellen ja katsottuna, ei mitään ongelmaa ja liitin näyttää olevan poissa akun tieltä, mutta todellisuudessa liittimessä piilee pahan hasardin riski.

Reikä ei ole iso, mutta kun se on oikessa paikassa, se on vaarallinen.

Todellisuudessa nimittäin liittimen reuna painuu pariston ohuen suojamuovin lävitse. 18650-kennoissa negatiivinen napa jatkuu koko kennon matkan sinne ihan plus navan viereen asti ja mitäs tapahtuu, kun abikon toinen pää on kiinni plussassa ja toinen miinuksessa? Suhteellisen lyhyen ajan kuluttua kenno sanoo POKS!!!! Onneksi tällä kertaa päästiin vain melkein palaneilla sormenpäillä. Oli meinaan jo melkoisen kuuma kenno noin 10s  jälkeen.  Täydellisessä oikosulussa kenno ei ollut, koska kennossa on suojapiiri, jonka toiminta tuli myös testattua. Yritin mitata kennosta oikosulkuvirtaa, mutta sain tulokseksi vain pyöreän nollan. Tai sitten allekirjoittanut ei osaa käyttää yleismittaria. Pyöreä nolla jäi vaivaamaan ja uusinta mittaus antoi aika erilaiset tuloskset. Mittariin paukahti lukema 12A ja mittarin piipitys ilmoitti, että nyt ollaan liian kovissa luvuissa mittarin kannalta. En mittilöinyt sen enempää vaan laitoin kiltisti kennon takaisin muovikoteloonsa odottamaan käyttöä.

MP1405 Moduli lataamassa li-ion akkua.

Ja sitten voisi mennä siihen itse aiheeseen mistä oli tarkoitus tarinoida. Tilasin dealextremen eroopan varastosta itselleni muun rojun mukana li-ion kennoille tarkoitetun laturi modulin MP1405. Maksimi virta on noin 1A. Virtaa voidaan säätää yhden vastuksen arvoa muuttamalla. Sinällään maksimivirta on ”mahdoton”, koska virta otetaan micro-usb:n kautta ja normaali usb-liitäntää saa periaatteessa kuormittaa maksimissaan 500mA virralla

Modulissa ”pääosassa” on merkinnällä TP4056 oleva kiinan ihme latauspiiri. ”Sivuosissa”  FS8205A N-mosfet  ja DW01A suojapiiri. En itse pysty testaamaan tällä hetkellä modulia juurikaan, mutta Julian Ilett on omalla yuotube kanavallaan testannut modulin ja todennut sen toimivaksi. Itse tarkistin modulia sen verran, että tarkistin mihin jännitteeseen asti moduuli lataa kennon ja lataus virran.

Litium-ioni akut ovat suhteellisen tarkkoja ladattavia. Niiden lataus alkaa vakiovirralla, joka asetetaan kennon mukaan. Kennon latautuessa sen jännite hiljalleen nousee ja siinä vaiheessa, kun jännite on noussut yleisemmin 4.2V vaihtuu lataus vakiojännitteeseen ja latausvirta alkaa laskemaan. Akku on täynnä, kun latausvirta on laskenut riittävästi.

Tinailin modulin paskaan paristotelineeseen kiinni. Johdot ovat ihan liian pienet jopa 1A virralle, mutta alun perin telineessä olevat johdot olivan viellä heikommat!! luultavasti alkuperäiset johdot olisivat olleet kahdella 18650 kennolla helposti normaali kuormituksellakin käräytettävissä. Usb piuha kiinni ja erittäin kirkas vihreä ledi syttyy. Kenno paikoilleen ja punainen latauksen merkkivalo syttyy niin kuin pitääkin. Nopea mittaus ja kyllä moduli todellakin antaa 1A virtaa kennolle ja jännite oli 4.05v. Hetken päästä samat mittaukset ja virta on enää 700mA ja jännite 4.2V eli toimii ihan niin kuin pitääkin! Latauksen loppuminen on viellä muutaman testauksen päässä, koska tähän mennessä kaikki lataukset ovat keskeytyneet siihen, että olen mitannut latausvirran ja kennon jännite on ollut niin korkealla, että latauksen katkeamisen jälkeen lataus ei ala uudestaan. Noh pitää rakennella jossain vaiheessa kytkentä, jossa voi mitata koko ajan virran, tältä illalta se saa jäädä.